Riihimäen seudulla reservin aliupseerien keskuudessa oli pohdittu 1950-luvulle tultaessa jo useita vuosia oman yhdistyksen perustamista. Vihdoin toukokuun 30. päivänä 1954 kokoontui joukko aliupseereja Riihimäen Seurahuoneelle käsittelemään yhdistyksen perustamista. Kokouksessa päätettiin perustaa kerho, joka sai nimekseen Riihimäen Seudun Reservinaliupseerikerho ry. Yhdistys on Etelä-Hämeen Reserviläispiirin kolmanneksi vanhin. Kerhon toiminta-alue käsitti silloisen Riihimäen kauppalan, Lopen ja Hausjärven kunnat sekä Janakkalan kunnan Tervakosken taajaman. Kerhon ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin sen alkuunpanija vääpeli Kaarlo (”Kalle”) Lindell, joka hoiti vastuullista tehtävää aina vuoteen 1962 saakka.
Yhdistyksen ensimmäinen julkinen esiintyminen oli itsenäisyyspäivänä vuonna 1954, jolloin kerhon edustajat laskivat seppeleet sankarihaudoille Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä. Samana vuonna Riihimäellä aloitettiin jouluaaton kunniavartio sankarihaudalla yhdessä reserviupseereiden ja varuskunnan kanssa. Jouluaaton kunniavartioperinne jatkuu luonnollisesti edelleen Riihimäen sankarihaudalla.
Vuosi 1956 oli toiminnallisesti erittäin vilkas, ja kerholla oli toiminnassa jo kuusi jaostoa. Oman kerhotalon avajaiset pidettiin samana vuonna Lopentiellä. Seuraavana vuonna perustettiin yhdistyksen naisjaosto, joka vuonna 1962 lahjoitti yhdistykselle oman lipun. Vuoden 1959 alussa yhdistyksen jäsenmäärä 429 oli koko maan suurimpia. Jäsenmäärä pieneni vuoden aikana noin sadalla, kun Janakkala ja Loppi perustivat omat reservinaliupseeriyhdistyksensä. Vuosikokouksen päätöksellä kerhon nimi muutettiin Riihimäen Seudun Reservin Aliupseerit ry:ksi.
1960-luvulla jäsenmäärä kääntyi tasaiseen laskuun. Hausjärvi erosi Riihimäen yhdistyksestä ja perusti omansa vuonna 1964. Näyttävimmin yhdistyksen mainetta kantoi ampumajaosto, joka esimerkiksi voitti viisi kertaa peräkkäin Etelä-Hämeen Reservinaliupseeripiirin mestaruuden. Myös urheilujaoston toiminta ja erityisesti ampumahiihtotoiminta vahvistui vuosi vuodelta.
1970-luvulla yhdistykselle saatiin uusi kerhohuoneisto. Yhdistyksen omistamasta tontista laadittiin esisopimus, jossa kauppa tehtäisiin ilman rahaa. Yhdistys saisi tontille rakennettavasta talosta kerhohuoneiston sekä kaksi yksiötä tontin vastikkeena. Vuosina 1974 ja 1975 yhdistyksellä ei ollut omaa kerhohuoneistoa ja sisätoiminnot kokouksineen jouduttiin pitämään vuokratiloissa. Toukokuussa 1975 yhdistys muutti Lopentielle uusiin kerhotiloihin, jotka vihittiin käyttöön marraskuun 16. päivänä. Seuraavat vuodet jatkuivat vilkkaan toiminnan merkeissä. Uudet kerhotilat olivat jäsenistön ahkerassa käytössä.
Seuraavalla vuosikymmenellä yhdistyksen toiminta jatkui perinteisesti. Vuoden 1981 aikana reserviläis- ja veteraanijärjestöt hankkivat Riihimäen hautausmaalle sotaveteraanien hauta-alueelle muistopaaden, joka paljastettiin juhlallisesti 30. lokakuuta noin 200 henkilön todistamana. Yksitoista vuotta yhdistyksen puheenjohtajana toiminut Eino Tarkkonen kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi vuonna 1983. Seuraavana vuonna yhdistys liittyi Riihimäen seudulle perustettuun Vapaaehtoisen pelastuspalvelun aluetoimikuntaan.
Joulukuun 5. päivänä 1985 kerhotiloissa järjestettiin puheenjohtaja Raimo Äikiän aloitteesta ensimmäisen kerran itsenäisyyspäivän aattoillan vastaanotto, joka nykyisin on erittäin suosittu juhlatilaisuus Riihimäellä. Kerhotilan käyttö lisääntyi vuonna 1988 merkittävästi, kun talkootyönä rakennetut uudet saunatilat valmistuivat. Samana vuonna yhdistys osallistui ensimmäistä kertaa Riihimäen Kansainvälisille Erämessuille. 2000-luvulla Erämessuosasto on rakennettu yhteistyössä Etelä-Hämeen Reserviläispiirin kanssa. Vuonna 1989 puheenjohtajakautensa aloitti sotilasmestari Olli Puputti ja taloudenhoitajakautensa vääpeli Kari Leino. He jatkavat tehtävissään edelleen vuonna 2020.
1990-luku oli muutosten aikaa. Kilpailutoiminta oli edelleen vilkasta eri lajeissa ja tutustumisretkiä sekä luentotilaisuuksia järjestettiin kiinnostavista aiheista. Juhlat sekä kunniakäynnit ja -vartiot sankarihaudalla kuuluivat tietenkin mukaan toimintaan. Perinteisten vahvojen toimintamuotojen lisäksi 1990-luvun alussa yhdistyksen vuosiohjelmaan tulivat erittäin suositut maanpuolustusmatkat Baltian maihin. Yhdistyksen jäsenyys muutettiin kaikille avoimeksi, ja vuonna 1997 yhdistyksen nimeksi hyväksyttiin Riihimäen Reserviläiset ry. Kun samalla lisättiin tiedottamista ja aloitettiin aktiivinen jäsenhankintakampanja, yhdistyksen jäsenmäärä alkoi tasaisesti kasvaa. Vuoden 2007 lopussa yhdistyksen jäsenmäärä 267 henkilöä oli koko Etelä-Hämeen Reserviläispiirin kolmanneksi suurin. Yhdistyksellä on kolme kunniajäsentä: Ahti Partanen, Kalevi Kaipainen ja Eeva Laiho.
Yhdistyksen 50-vuotisjuhla järjestettiin yhdessä 75 vuotta täyttäneen Riihimäen Reserviupseerikerhon kanssa Riihimäen varuskunnassa marraskuussa 2004. Uudella vuosituhannella yhdistyksen toimintaan tulivat entistä voimakkaammin mukaan Maanpuolustuskoulutus ry:n järjestämät sotilaalliset kurssit sekä Suomen Metsästysmuseon Ase ja Kirja -tapahtuma Riihimäellä.
Riihimäen menestyneimpiä reserviläisurheilijoita ovat olleet Antti Tiainen, Antti Reeni, Reino Lainio, Tapani Viertola, Oiva Jaakola sekä Hannu Rekola. Riihimäen reservin aliupseerit ja reserviläiset ovat aina menestyneet erinomaisesti ammunnassa. Yhdistyksen parhaita ampujia ovat olleet Ahti Partanen, Kalevi Kaipainen, Jouko Tarvainen, Seppo Karjakoski, Seppo Helminen, Aarno Sivonen, Juhani Hakkarainen, Reijo Ollinmäki, Heikki Vanamo, Kaj Kangas, Kari Haavisto, Jukka Prinkkilä, Timo Kilpinen, Jari Olkkonen, Jari Nykänen, Matti Salmenharju ja Jari Lampinen.